Puuttuva turvallisuuden tunne

Tuli tunne että haluun kirjoittaa aiheesta joka on mulle ajankohtainen. Se on kyl ajankohtainen oikeestaan aina: Turvallisuuden tunne.

Mulle turvallisuuden tunne on erittäin tärkeetä. Tällä hetkellä tunnen tätä tunnetta vähemmän. Mä oon jo aiemminki tainnu sanoo et mä vaadin mun ystäviltä tosi paljon. Ja mä vaadin turvallisuutta: johdonmukaisuutta, lupausten pitämistä,ym. VAIKKA en itse noita ehtoja täytä. Mut tänki ne on ymmärtäny:)

Mulle on täs lähiaikoina sattunu pari juttua jotka tekee mulle sisäisen paniikin. Nyt esim olin tehnyt ystäväni kanssa melko suuria suunnitelmia lähitulevaisuuteen liittyen. Tai ilmeisesti MÄ olin tehnyt suuria suunnitelmia, hän ei. Ja täysin yllättäen hän muutti mieltään ja alkoi perumaan suunnitelmia. Mulle tulee paniikki. Menee hetkeksi pasmat sekaisin. Tätä on vähän hankala ehkä selittää:) Mutta en oikein osaa toimia näissä tilanteissa. Neuvoja?:) Tiedän et tää vähän helpottaa parin päivän päästä. Mutta uskon et kun saan itselleni turvallisuuden tunteen niin noita paniikkeja ei tule samalla tavalla.

Eräs viisas ihminen kirjoitti minulle jokin aika sitten:

"Hylätyksitulemisen kokemus ei tarkoita kirjaimellisesti, sitä et on lapsena fyysisesti hylätty. Se voi tarkoittaa et lapsena on jätetty yksin joidenkin vaikeiden tunteiden kanssa." Varmaan tosta on mulle useinkin puhuttu mutta ymmärsin sen vasta kun luin sen. 

Taas pitää miettiä millä kaikilla keinoilla saisin itselleni turvallisuuden tunnetta. Kun mun mielestä se ei ole toisten ihmisten tehtävä, vaan sen pitäisi tulla mun sisältä. 

Mut lapsuudesta saakka tämä tulee. Vielä ala-asteellakin ryömin yöllä äidin viereen nukkumaan. Tohonkin kiinnitin vasta nyt huomioo. Siihen että kun menin vanhempien sänkyyn niin menin aina äidin viereen Pitkään myös meni niin että kun menin yökylään niin oli ihan kamala koti-ikävä. En useinkaan puhunut siitä ääneen. Ja murhaajia pelkäsin sairaanloisesti yhteen aikaan, nykyisin onneksi vähemmän. Mä pelkään pimeää. Ja monia asioita. Mut kaikkien eniten pelkään sitä että mut hylätään. Mut toihan myös kuuluu epävakauteen.

Nyt toivoisin että saisin neuvoja tai kertomuksia, kokemuksia, tms. Niitä voi laittaa tähän tai kirjoittaa mulle sähköpostia. Ihaninta tietysti olisi kuulla kuinka olette rakentaneet itsellenne turvallisuuden tunnetta!

Muutenkin kiitos palautteista:)

-Turvaton ja epävakaa Elli (epavakaaelli@gmail.com)